Etusivu » Sisäilmaongelmat » Parempi sisäilma tulee yksinkertaisuudesta
Rakennusterveys

Parempi sisäilma tulee yksinkertaisuudesta

parempi-sisailma
parempi-sisailma
Kuva: Getty Images

Monissa julkisissa rakennuksissa on sisäilmaongelmia. Voisiko ongelma olla korjattavissa – palaamalla ajassa taaksepäin?

Suomen Arkkitehtiliiton puheenjohtajan, arkkitehti Henna Helanderin mukaan koulujen ja muiden sisäilmaongelmista kärsivien julkisten rakennusten ilmanvaihtoa todennäköisesti saataisiin paremmaksi, jos rakentamisessa otettaisiin käyttöön satoja vuosia kestäneitä asioita, eli painovoimaista ilmanvaihtoa, yksinkertaisia rakenteita ja kestäviä materiaaleja.

Monet vanhat massiivirakenteiset rakennukset ovat terveempiä kuin uudet ja käytännössä myös energiatehokkaita, vaikka vanhan rakennuksen energialuokka näyttäisi huonolta.

– Tällä hetkellä meillä on olemassa kolmenlaista remontointirakentamista. On suojeltuja rakennuksia, joiden remontoiminen on säädeltyä, mutta niissäkin pystyy tekemään paljon muutoksia. Sitten on kuorivaa saneerausta, jossa rakennus ”puhdistetaan luilleen” ja muutetaan rakennuksen kaikkia tiloja. Kolmas on sellainen, jota ei ilmastomielessä saisi olla ollenkaan. Siinä rakennus hajotetaan ja rakennetaan kokonaan uusi tilalle.

Kun uutta rakennetaan, sitä ei Helanderin mukaan tulisi tehdä liian monimutkaisesti, eikä käyttää teknologiaa, jota rakennuksen käyttäjät eivät hallitse. Arkkitehdin ja muiden suunnittelijoiden olisi hyvä olla alusta saakka mukana, sillä moni rakennuksessa myöhemmin aiheutuva ongelma olisi ehkäistävissä hyvällä suunnittelulla.

Ilmanvaihto on kriittinen rakennuksen sisäilman kannalta. Koneellinen ilmanvaihto on joskus, mutta ei suinkaan aina, paras ratkaisu.

– Vanhoissa rakennuksissa käytettävän painovoimaisen ilmanvaihdon paine-erot toimivat joko lämpötilaeron tai tuulen avulla. Käytännössä tämä tarkoittaa ikkunan avaamista, mutta laskelmat esimerkiksi rakennuslupaa varten on tehtävä ikkunat kiinni. Lisäksi Suomen lainsäädäntö vaatii, että huoneilman hiilidioksidipitoisuus on mitattava maksimista, esimerkiksi oppitunnin lopussa, kun sen pitoisuus on hetkellisesti korkea.

Korkea hiilidioksidipitoisuus ei ole ihmiselle vaarallista, mutta muun muassa sen lyhytaikaisen maksimiarvon vuoksi moneen kouluun on asennettu jälkikäteen koneellinen ilmanvaihto, joka on mahdollisesti jopa aiheuttanut sisäilmaongelmia.

Uudemmat rakennukset on tehty usein niin tiiviiksi, että jos rakentamisen ajalta tai sen jälkeen rakenteisiin tulee kosteutta, se ei tahdo millään kuivua. Rakennukset ovat entistä vikaherkempiä työmaa-aikaisille virheille.

– En myöskään ymmärrä, miksi julkisiin rakennuksiin laitetaan yhä herkästi ongelmia aiheuttavaa muovimattoa. Miksei laiteta vaikka puulankkulattioita, Helander lisää.

Next article