Etusivu » Oppimisympäristöt » Tulevaisuustaitoja oppimassa uuden opetussuunnitelman turvin
Digitaalinen oppiminen

Tulevaisuustaitoja oppimassa uuden opetussuunnitelman turvin

tulevaisuustaidot-opiskelu
tulevaisuustaidot-opiskelu
Kuva: Pexels

Oppiainekohtaisessa opettamisessa ei olla aiemmin pystytty selättämään tulevaisuustaitojen osaamisvajetta, jonka vuoksi laaja-alaiset osaamistavoitteet on erikseen avattu uudessa opetussuunnitelmassa. Opetuksen digitalisoinnissa on kyse opetuksen monisyisestä perusongelmasta, jota on lähdetty selättämään nyt voimallisemmin.

Uusi opetussuunnitelma korostaa oppilaan laaja-alaista osaamista. Osaamisen tavoitteet on määritelty kansallisissa opetussuunnitelman perusteissa. Tällä tavoitellaan oppilaan tulevaisuustaitojen monipuolista opettamista peruskoulussa. 

Jokainen oppiaine edistää osaltaan laaja-alaisen osaamisen taitoja, joihin kuuluvat ajattelun ja oppimisen taidot, vuorovaikutus- ja ilmaisutaidot sekä monilukutaito, jolla tarkoitetaan taitoa tuottaa ja tulkita erilaisia tekstejä.

Laaja-alaiseen osaamiseen kuuluvat myös itsestä huolehtiminen ja arjen taidot, kulttuurinen osaaminen, tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen, työelämätaidot ja yrittäjyys sekä osallistuminen, vaikuttaminen ja kestävän tulevaisuuden rakentaminen. Opetuksen digitalisoinnissa on pitkälti kyse tästä kokonaisuudesta.

Tieto- ja viestintäteknistä osaamista, eli tvt-taitoja, kehittämässä

Yksi merkittävä laaja-alainen taito on tieto- ja viestintätekninen osaaminen, eli tvt-taidot. Monessa kunnassa tvt-taitojen opettamisen ja oppimisen tueksi on suunniteltu kuntakohtaisia kriteeristöjä. Kuopiossa on digitaitokalenteri, Hämeenlinnassa TVT-osaamismerkkijärjestelmä, Malaxissa digitaitojen suunnitelma ja Sipoossa digipassi. Helsinki puolestaan käyttää open badge -järjestelmää opettajien osaamisen esiin nostamisessa.

Erilaiset digitaitojen esitysmuodot helpottavat opettajan arkea ja oppilas tietää, mitkä opetussuunnitelman mukaiset asiat ovat jo hallussa. Eri kunnissa osaamisen painopistealueet vaihtelevat. Esimerkiksi Sipoossa oppilas itse arvioi nämä taitoalueet: oppimisen ja itsearvioinnin tukeminen, tietokoneen käyttötaidot, digitaalisen ympäristön hahmottaminen, tietoturvallinen ja vastuullinen netin käyttö sekä ohjelmoinnillinen ajattelu.

Tvt-osaamisen kehittämistä tuetaan jo useassa kunnassa oppilaskohtaisilla välineillä tietystä ikäluokasta alkaen. Useimmiten nuoremmat, 0–3 luokat, vielä harjoittelevat yhteiskäyttöön tarkoitetuilla laitteilla.

Win-tietokoneet olivat vuosikymmen takaperin lähes ainoa opetuksen väline ja Helsinki uskoo Win-tietokoneen mahtiasemaan edelleen. Nyt sekä Chromebook että edelleen myös iPad näyttävät valtaavan osuuksia kilvan. Muun muassa Sipoossa ja Porissa kullekin 4.–9. luokan oppilaalle on jaettu Chromebook-tietokone oppimisen tueksi. Kaarinassa iPad puolestaan on valittu välineeksi kaikille oppilaille.

Monessa pienemmässa kunnassa välinettä ei ole valittu, vaan koulut voivat valita välineet omatoimisesti. Lisäksi kaikki oppilaat pääsevät pilvipohjaiseen yhteistoiminnallisen oppimisen mahdollistavaan palveluun, joko Google Suite tai O365, jossa voidaan yhdessä työstää muun muassa kirjoitustehtäviä ja koostaa esityksiä. Lisäksi alustat mahdollistavat oppimisen portfolioinnin.

Laaja-alaiset osaamistavoitteet sisältävät digitalisaation kannalta myös muita merkittäviä taitoja kuin tieto- ja viestintätekniset taidot.

Sipoossa opetuksen rikastamiseksi opettajilla on lisäksi mahdollisuus varata kaikkien koulujen käyttöön tarkoitettuja digilaatikoita, jotka sisältävät esimerkiksi ohjelmoinnin opettamisen välineitä, iPadeja, 3D-tulostimia ja VR-laseja. Tämän lisäksi opettajien yhteissuunnittelua ja -toimintaa tuetaan ohjaamalla opetusta kohti samanaikais- ja yhteisopettajuutta. Tällä lisätään vuorovaikutusta ja osallistumisen mahdollisuuksia. Tendenssi on valtakunnallinen.

Laaja-alaiset osaamistavoitteet sisältävät digitalisaation kannalta myös muita merkittäviä taitoja kuin tieto- ja viestintätekniset taidot. Lähes kaikki muutkin osaamistavoitteet sisältyvät opetuksen digitalisaation muodostaman sateenkaaren alle. Jos puhutaan ohjelmoinnillisen ajattelun opettamisesta, niin ei kannata unohtaa muun muassa ajattelun taitoja, yrittäjyyttä, vaikuttamista ja kestävän tulevaisuuden rakentamista.

Digitaalisen ympäristön hahmottaminen sisältää kaiken sähköisen, jonka ympärillämme päivittäin koemme. Siis kaiken. Sen lisäksi sen tulee opetuksessa sisältää myös visio siitä, mihin kehitys meitä vie. Silloin keskustellaan tekoälyn mahdollisista maailmaa mullistavista ominaisuuksista ja robotiikan tulevaisuuskuvista.

Kirjoittaja Juhani Kärki on erityissuunnittelija.

Next article