Etusivu » Oppimisympäristöt » Helppo palveluiden käyttöönotto on jatkuvan oppimisen edellytys
Oppimisympäristöt

Helppo palveluiden käyttöönotto on jatkuvan oppimisen edellytys

palvelut-opetuksessa
palvelut-opetuksessa
Kuva: Pexels

Jatkuva oppiminen on ihmisen eliniän mittainen oppimisprosessi koulussa, työn ohessa ja vapaa-ajalla.

Monille oppiminen alkaa kuntien järjestämästä esikoulusta ja sitä seuraavasta peruskoulusta. Digitaaliset oppimateriaalit ovat lisääntyneet oppilaiden arjessa ja suunta tuntuu olevan selkeästi kohti digitaalisia palveluita myös perusopetuksessa. Digitaalisten materiaalien ja palveluiden laajempi käyttö edellyttää kuitenkin yhä parempaa pedagogista pohjaa, parempaa käytettävyyttä ja asiakaslähtöisyyttä sekä helppoa käyttöönottoa.

Jatkuvan oppimisen markkinoiden kohderyhmä on opettajat ja oppilaat, jotka haluavat helppokäyttöisiä, pedagogisesti fiksuja ja tehokkaita sovelluksia oman oppimisen ja opetuksen tueksi. Yhtä lailla kuntien päättäjätahoja kiinnostaa kohdentaa vähenevät resurssit palvelemaan oppimista eikä tekniseen virittelyyn.

Nopea palveluiden käyttöönotto palvelee markkinoiden kehittymistä ja palveluiden kehitystä. Käyttöönoton tiellä ei saa olla pitkiä ja kalliita integraatioprojekteja. Tämä edellyttää yhteistä näkemystä käytettävistä standardeista ja palvelun käyttöönottoa tukevista ratkaisuista. Palveluntuottajan näkökulmasta integrointiin käytetty aika on pois sovelluksen maksullisesta asiakaskäytöstä. Opetuksen järjestäjän näkökulmasta pedagogisesti ja käytettävyydeltään hyvä palvelu halutaan ottaa käyttöön mahdollisimman nopeasti.

Yhtä lailla valitun palvelun arkisen käytön pitää olla sujuvaa. Tähän asti perusopetuksessa ja toisella asteella ei ole ollut yhtenäistä ja helppoa tunnistusratkaisua, jonka avulla pääsee eri toimittajien digitaalisiin palveluihin. Jokaisella palvelulla on ollut omat tunnukset ja salasanat. Tämä puolestaan on hidastanut digitaalisten palveluiden käyttöönottoa ja markkinoiden kehittymistä. Opettajien työstä suuri osa kuluu käyttäjätunnusten luomiseen ja tunnusten jakamiseen, puhumattakaan oppilaista, joiden pitäisi muistaa useita tunnuksia ja salasanoja.

Yllä mainituista syistä on kehitetty MPASSid, julkisen sektorin ylläpitämä jatkuvan oppimisen kansallinen tunnistuspalvelu. MPASSid:n käyttö säästää koulutuksen järjestäjältä aikaa ja rahaa, koska palveluntarjoajien ei tarvitse enää tehdä tapauskohtaisia integraatioita kunnan järjestelmiin. Palveluntarjoajan näkökulmasta tehdään vain yksi integraatio MPASSid:n kanssa. Sen jälkeen luottamusverkoston kuntien oppilaat ja opettajat voivat tunnistautua palveluun tutuilla tunnuksillaan.

MPASSid-palvelun käyttöä koskeva sopimus takaa, että koulutuksen järjestäjien ja palveluntarjoajien vastuut ja roolit on määritelty EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen mukaisesti. MPASSid-palvelu nopeuttaa palveluiden kehitystä standardoimalla kansallisesti välitettävän käyttäjäprofiilin. Profiilin tiedot perustuvat viranomaisrekisterien tietoihin ja sisältää kansallisesti yksilöllisen tunnuksen jokaisesta oppilaasta ja opettajasta. Toimiva kansallinen tunnistuspalvelu luo edellytykset sujuvalle jatkuvalle oppimiselle.

Kirjoittaja Jarkko Moilanen työskentelee kehittämispäällikkönä Opetus ja kulttuuriministeriössä.

Next article